Ajattelin tulla rikkomaan tämän hiljaisuuden ja kirjoittaa siitä mistä tämä hiljaisuus johtuu.
Olen viimeisten viikkojen aikana halunnut kirjottaa monesti ja monesta, mutta ihan kaikessa yksinkertaisuudessaan en ole saanut sitä aikaiseksi. Oikeastaan koko tämä alku vuosi on ollut aivan hullu - liikaa tekemistä ja liian vähän tunteja.
Kaikista suurin ongelma kuitenkin on väsymykseni. Moni pyörittelee varmasti tässä vaiheessa silmiä ja kyseenalaistaa, että miten näin nuori henkilö voi olla niin väsynyt, että ei jaksa? Jep, itsekin jaksan ihmetellä vaikka syykin väsymykselle on..
Olen nyt useamman vuoden tapellut tavalla tai toisella raudanpuutteen kanssa, mutta rautavalmisteet eivät ferritini arvoja lähteneet nostamaan ja saivat vaan aikaan pahoja vatsakipuja.
Syksy oli peukaloni amputoinnin jäljiltä melko haastavaa ja rankkaa aikaa, joten väsymys alkoi painaa yhä enemmän, mutta tämän asian hoitaminen oli sen myötä jäänyt kokonaan.
Joulukuussa palattiin asiaan ääreen ja päädyttiin puolessa välissä kuuta raudan infuusioon.
Tämän alhaisen ferritinin tason oireita tunnutaan useasti yhdistettävän masennukseen, burnouttiin ja ties mihin.. Toisaalta ymmärrän asian ihan hyvin, sillä omatkin yleisimmät oireet ovat väsymys, ärtymys, lihaskipu sekä hiustenlähtö. Väsymys näistä kaikista päällimmäisinä ja eniten elämään vaikuttavana.
Useasti on fiilis, että haluaisin mennä ja tehdä, mutta sitten joutuu toteavan itsellensä, että voimat ja kroppa ei ole samaa mieltä. Varsinkin nyt kun tulee käytyä myös autokoulua sen 2x viikossa vähintään ja siihen päälle vielä kun yrittää salille selviytyä töiden lisäksi niin kaikki muu yleenä jääkin kakkos sijalle.
Hyvänä esimerkkinä voin tuoda muutama viikko sit olleen torstain jolloin nukuin 19-21:45, heräsin rupattelee I:n kanssa kun hän tuli töistä ja menin takaisin nukkumaan 22:30 ja heräsin aamulla 5:30 töihin - unta siis melkein 10h. Väsymys painoi silti perjantaina päälle niin, että huh..
Toisena hyvänä esimerkkinä juuri mennyt viikonlopusta, launtaina pyörin kotona koko päivän ja jaksoin ihan hyvin iltaan asti. Sunnuntaina taas kävin keskustassa kahvilla ja illalla ties käyneensä.. On ärsyttävää kun näinkin lyhyt muutaman tunnin käynti vaikuttaa jaksamiseen.
Verikokeita tulossa pian, jotta nähdään onko arvot päässeet nousemaan - toivottavasti on! Saa nähdä onko uusi infuusio edessä vai keksitäänkö jotain muuta ratkaisua asiaan. Ainoa toiveeni on se, että jonain päivänä arvot ovat taas inhimilliset, jotta kroppa sekä pää jaksaa paremmin. Olisi niin paljon kaikkea mitä haluaisin tehdä kunhan keho antaa taas periksi!
Tällä hetkellä otan päivä kerrallaan ja meen täysin sen mukaan miten keho jaksaa, vaikka paljon kaikenlaista on sen takia joutunut perumaan ja myös blogin kirjoittaminen sen takia vähäistä.
Haluan myös sanoa kaikille joilla jotain tämmösiä kummallisia väsymys ongelmia on,
että ferritini arvot kannattaa tarkastuttaa kaiken varalta.
Myös Esa Sopin kirjoituksia sekä hänen kotisivunsa kannattaa tsekata,
sieltä löytää paljon tietoakin asiasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti