ELÄMÄ PUOLIKKAAN PEUKUN KANSSA

Ajattelin päivitellä tännekin suunnalle mun peukalon kuulumisia, sillä luvuista päätellen ihmisiä kiinnosti lukea aiheesta. Myös siksi, että blogin kirjoittaminen on tökkinyt osaksi sen takia. Asiastahan on nyt kulunut sen kolme kuukautta ja asian kanssa on kerennyt jo jonkun aikaa elämään. Vaikka todellisuudessa en kyllä tiedä milloin tämän kanssa oikeasti oppii elämään.
Sormi itsessään fyysisesti on parantunut melko hyvin, vaikka hermojen palautumisessa saattaa mennä jopa 1,5 vuotta. Tunne on sellainen kun jokin raaja puutuu ja siinä on sellainen suriseva tunne, siltä mun peukalon alapuoli tuntuu 24/7. Käytössä sormi ei ole juuri millään tavalla, juuri kyseisen tunteen takia. Mistään kiinni ottaminen siis ei tule kuuloonkaan, vieläkään. Ei kuitenkaan sillä, että olisin vielä luovuttanut asian suhteen - en todellakaan. Välillä toki tulee hetkiä kun tuntuu, että elämä kaatuu ja kaikki on loppuelämän päälaellaan. Jokaisen joka tätä ei käy läpi on varmasti hankala käsittää mun tuntemuksia ja veikkaan, että suurimmalla osalla ajatus on edelleen se, että kyseessä on "vain sormi, vain yksi peukalo" ja kaikenlisäks vasemman käden - eihän sitä tarvitse edes. Harmi, että asia ei ole ihan niin yksinkertainen todellisuudessa.
Koen itse asian toisaalta fyysisesti melko helpoksi. Käsitän, että sormen käyttöönotto vaatii vielä useita kuukausia sekä sen, että sormeen/käteen saatetaan tehdä vielä toimenpiteitä. En koe myöskään sormen ulkonäon juurikaa häiritsevän mua, vaikkakin totuteltavaa siinäkin on. Huomasin kuitenkin kuvauksissa käydessäni, että se ei tuota paineita. Kuvia jälkeenpäin katsellessa tosin on omituista katsoa. Onhan se eri näköinen kun mitä on ollut edeltävät 19 vuotta.

Suurimmaksi kompastuskiveksi tässä asiassa on osoittautunut diagnoosi traumaperäisestä stressireaktiosta. Kuulostaa jopa melkein vähän hölmöltä. Asia on kuitenkin lopulta ollut aika kova pala, niin itselleni kun läheisillekin. Tunteiden ja olotilojen käsittely on muuttunut melko hankalaksi ja pienimmätkin jutut tuntuvat isoilta. Itkukohtausta siis on milloin mistäkin. Kiukku, ärsytys sekä turhautuminen on vallannut aika suuren osan mun arjesta. Hyvänä esimerkkinä olen tähän asti käyttänyt sitä, että kun nään päästäni hiuksen tippuvan maahan - kiukun saa niskaan joku täysin ulkopuuolinen. Yleisesti ottaen siis avopuolisoni ottaa vastaan kiukun ja vihan asioista mitkä on mitättömiä tai eivät välttämättä ole edes hänen käsissä. Onneksi kaikki vierellä olevat ihmiset on yrittänyt ymmärtää, että kiukkuni ei ole tahallista. Itse asia saattaakin olla minulle itselleni isoin ongelma -  tuntuu, että olen ihan KAMALA aina silloin tällöin. Välillä siis jaksaa oikeasti ihmetellä miten ihmiset kestävät mun oikkuja.. :D

Oikkujani kuitenkin onneksi hoidetaan! Toinen iso ongelma on ollut uni, en pysty nukkumaan. Nukahtamiseen saattaa helposti mennä tunteja, vaikka kuinka väsyttäisi. Tähänkin asiaan on onneksi löydetty edes pieni apu.
Kaiken stressin ja turman myötä myös muut terveelliset ongelmat on tulleet esiin, joten nyt ravailen lääkärissä sekä tuun mm. saamaan rautaa suoraan suoneen tiputteluna.. jännittävää :D
Olenkin googletellut kaikenlaisia rautapitoisia ruokia tässä viimeaikoina ja varmasti jos jonku super hyvän löydän, tulen asian tännekin jakamaan.
Eli siis tilanne on aikalailla samanlainen kun kolme kuukautta sitten, sormi elää omaa elämäänsä ja odotellaan vain milloin se alkaisi olemaan käyttövalmis :D sekä sitä, että tarvitaanko jotain lisätoimenpiteitä. Itse todennäköisesti tulen erästä toimenpidettä pyytämään, mutta siitä sitten enemmän silloin.

Kuvaukset on suoritettu Tero Turusen kanssa, jonka jälkeä tulette vielä jossain vaiheessa näkemään lisää täälläkin. Tulossa on piakkoin postausta kodistamme, ensi viikonlopun jälkeen mun ylppäreistä sekä muutamat kauneuteen liittyvät myös rästissä!
Pahoitteluni pitkästä tauosta ja yritän korjata asian mahdollisimman pian :) heti kun itekki alkaa taas olemaan " normaali ", blogistakin voisi kuoriutua taas normaali :D

HEIJASTINKAUPPA.FI

Viikkohan tässä on taas vierähtänyt ja joulukuu tekee tuloaan. Välissä ollaan keretty oikein isolla porukalla viettämään tupareita, saatiin siis melkein 30 henkeä mahtumaan tähän meidän asuntoomme.. Nyt kun tuparitkin on jo pidetty ja muutosta on reilu kaksi kuukautta, pitäisi varmaan tännekin suunnalle postausta tehdä. Kolmas huoneemme on kuitenkin vielä niin keskeneräinen ja olen saanut harmaita hiuksia sen myötä, niin sitä postausta on vaan siirtänyt.

Tänään olen kuitenkin vähän eri asialla. Joulu tekee tuloaan, mutta pimeys ulos on jo saapunut. Tämä tarkoittaa sitä, että heijastin pitäisi meiltä jokaiselta löytyä. En ole aikaisemmin hirveän innoissaan sitä ajatellut tai edes välttämättä tajunnut. Tänä vuonna pienen kummityttöni lahjaan oli etsittävä tietynlainen heijastin. Etsintöjä tehdessä törmäsin Heijastinkauppa.fi-sivustoon. Sitä tutkiessa löysinkin sitten, että siellähän on aivan upeita heijastimia!

Kummityttöni joululahjaan tilasin tosiaan Muumipapan, sillä ne on kuulemma nyt IN. Itselleni tilasin LifeSaverin Bambin. Vielä en ole omaani saanut edes käyttöön, sillä ulkona on tullut liikuttua sen verran vähän, että sitä ei oo tullut laitettua - varsinkin kun autolla liikkuessa takki vaihtuu noin joka päivä :D Olen kuitenkin todella vähän ihmisillä edes nähnyt heijastimia kun ulkona liikkuu, joka on varsinkin autosta katsoessa välillä jopa melko pelottavan näköistä. Ikinä kun ei tiedä milloin joku päättääkin kääntyä jostain ja ei vaikka kuule autoa musiikkia kuunnellessa..
Heijastinkauppa.fi:stä löytyy todella moneen makuun heijastimia, joten kannattaa käydä ehdottomasti tsekkaamassa! Ensimmäisestä tilauksesta saatte myös -20% alennuksen, joten tilaus ei tule edes kalliiksi. Heijastin on myös aina hyvä idea joululahjaan eli sieltä saa myös halvalla, mutta erittäin käytännöllisiä joululahjoja!

UUDET MUODOT KYNTEEN

Kävin tänään kynsihuollossa ja tulin sieltä pois aivan poikkeavalla tyylillä kun edeltävät 2 vuotta. Olo oli ja on edelleen ristiriitainen ja omituinen. Miten mulla voi olla tämmöiset kynnet? :D

Tässä vaiheessa joudun pahoittelemaan kuvan kokoa ja laatua, jostain syyst blogger ei tehnyt mun kanssa yhteistyötä. Vaikka kuvan kokoa miten muokkasi, jopa HTML koodista niin siihen ei vain saanut muutosta. Joku joka osaa ratkaista mun ongelman voi ilmoittautua!

Tosiaan tänään en lähtenyt Valerian luota terävillä stiletoilla ja överipitkillä, vaan kuten näkyy niin täysin erilaisilla. Kyseessä siis on Ballerina/Coffin muoto.Syy oli puhtaasti mun työkuvioissa. Oikeastaan on myös ihan mielenkiintoista kokeilla tämmöisiä, sillä mulla ei ole edes ikinä ollut tällaisia. Saa nähdä miten pärjään vai pärjäänkö ollenkaan? Lempparit on kuitenkin stiletot ja niihin varmasti palaan takaisin taas kun valmistujaisiin kynsiä huolletaan. 

Pitkät stiletot jakaa paljon mielipiteitä ja useasti ihmisillä tuottaa kysymyksiä se miten pitkäkyntiset käyvät vessassa.. :D Itse kuitenkin olen ehdoton stiletto fani. Äsken ruokaa laittaessa sen huomasi, miten stiletoilla sai kanapaketin helposti auki, mutta näillä se ei käynytkään niin näppärästi.. 

Ensi huollon yhteydessä tulen sitten varmasti päivittelemään, miten elo näillä kynsillä sujui. Siihen asti yritän selvitä näillä ja kerätä kokemuksia uusista kynsistä :)

LEMPPARI KENGÄT TALVEEN

Mun kenkävarasto on kasvanut kahdella aivan ihanalla kenkäparilla. Kengät ja takit on aina ollut mun heikkous ja niitä tuntuu tarvitsevan aina lisää ja niitä onkin sitten sen verran..

Ensimmäisenä perus H&M:n vuorelliset tennarit. En edes tiedä mikä se oikeasti oli se miksi mä näihi ihastuin. Kuitenkin ihastuin niihin ja onneksi ihastuin. Nämä on ensinnäki ihan super pehmeät sisältä, vuosi saa aikaan sen, että tekee mieli laittaa nämä jalkaan jatkuvasti. Kaikenlisäksi näissä on ihana pohja paksu eli jalka ei oo kylmää maata vasten. Kerran olen niitä kokeillutkin ja oli kyllä ihan superit jalassa. Pitää katsoa sitten vielä kun pakkaset ilmoittaa itsestänsä, että pitääkö kunnolla lämpimänä.

Toiset lemppari kengät ovat Panama Jackin uutuudet. Kyseessä on IGLOO TRAVELLING malliset kengät. Nämäkin sisältä vuorattu ja ovat päältäkin lampaannahkaa. Kengät ovat aivan ihanan näköiset ja itselle oli aivan ihanaa se, että ne olivat erittäin sirot myös jalassa. Yleensä kun tollaiset tuppaa tekemään jalasta melko jättiläisen. Myös väri oli itelle tosi mieleen, sillä tuon värisiä ei hirveästi ole tarjolla. Näissäkin on tämä aivan ihana ominaisuus, että vuori tekee kengistä niin pehmeät, että näitä voisi vain pitää. Ulkona en luonnollisestikaan ole vielä niitä päässyt käyttämään kun mitään pakkasia ei vielä ole ollut. Uskon kuitenkin, että tänä talvena ei tarvii jalkojenkaan palella.

Mun puolesta talvi ja pakkaset ovat siis tervetulleet, varsinkin kun takit ja kengät päivitelty niin, että talvi ja pakkaset ei olekaan maailmanloppu.