Matching tattoos and new home

Tänään herkistellään..

Tämä päivä on ollut sellainen että on kyllä ihan kokoajan ollut tunteet pinnassa, monestakin eri syystä. Ihan alkuun mulla oli jo viime yönä todella raskaita ajatuksia ja mietteitä, joiden kanssa alotin taas aamulla, jotka aiheutti jo heti aamu kahdeksalta erilaisia fiiliksiä. 

Aamulla päähän lisääntyi ajatukset mun ja Elisan ystävyysuhteesta, olinhan mä kuitenkin tatuoimassa pian hänet omalla tavallansa ihooni. 

Ollaan tunnettu vuodesta 2010, ollaan oltu kun paita ja peppu, ihan niin paita ja peppu että hänen äitinsä on mun kummitäti ja perhe on kun omani. 

Elisa on ollut mulle se, joka on pysynyt vieressä läpi vuosien, vaikka mikä olisi. Vaikka aina ei olekaan niin helppoa ollut, mut ei koskaan takerruta niihin asioihin, vaan jatketaan kylki kyljessä eteenpäin. Hän on se, jonka tiedän et kuuluu pysyä siinä. On helppoa kun on aina yksi ihminen johon voi luottaa täysillä!

Itse tatuoinnin ottaminen oli tällä kertaa todella helppo juttu. Alkuun kutitti niin että luulin että mun jalka ei pysy edes paikoillaan.. Luun päältä hieman nipisti, mutta muuten ei juurikaan tuntuntut. Kuitenkin seuraavat 2 tuntia olivat sitten todella suurta tuskaa. Mulla vuosi erityisen kovasti verta, kävely ja seisominen olivat suht tuskaa myöskin..

 Pienestä kivusta ja kärsimyksestä huolimatta, mun on pakko taas todeta että se on sen arvoista. Kuvista tuli super upeat (omani oikealla) ja voin taas kerran olla erityisen tyytyväinen Kirillin kädenjälkeen ja palveluun. Parempaa asiakaspalvelua ja tatuoijaa saa kyllä hakea. 

Loppupäivän vietin uudella asunnollani, uusia kalusteita kasaessa. Pakko myöntää että tämä kasaus homma ei ole oikeastaan minua varten, vaikka todella hyvin tavaraa kasaan tulikin. Huomenna klo 13 starttaa virallinen muuttopäivä ja tavaroiden roudaus ja samalla niiden kasaan saaminen, saa nähä miten onnistuu! 

Mun omat lempparit kyseisessä asunnossa on ehdottomasti asunnon lattia, vaatehuone ja juuri lasitettu parveke. 

" She's like my mom, my psychiatrist, my soulmate, my buddy, my dumbest part, my smartest sense. I don't know how do to describe my bloody best friend 💗 "

Olen valmis kävelemään syksyyn.

Tänään tuun päivittelemään teille mun uusia syyskenkiä! Olin tilannut Zalandolta ison kasan takkeja myös, mutta kun XS on liian iso, niin mahdotonahan sitä on sitten löytää takkia, joka ei näyttäisi päällä perunasäkiltä..

Etsin tosiaan jo jonkun aikaa itselleni uusia syysnilkkureita, sillä kumisaappaista löytyi nilkkuri malli, mutta ihan perus nilkkureita ei sitten löytynyt oikein mistään. Kunnes sitten törmäsin näihin kenkiin ja ihastuin!

 Ihastuin jo ihan ensinnäkin tähän millanen Anna Fileldin merkki on, ihanalla fontilla ja jotenki todella kauniin yksinkertainen.. Mietin että voiko oikeasti pelkästä pahvilaatikosta ja sen pienestä printistä tykätä, muttta ilmeisesti voi..

Kyseessä on siis tosiaan Anna Fieldin keinonahkaa olevat ihan tavalliset mutta silti todella kauniit mustat nilkkurit. Korkoa löytyy sen 2 cm verran ja kengät on sisältä kevyesti vuorattu. Kengät jalkaan laittaessani olin ihan kuin taivaassa, kengät on sisältä todella pehmeät ja mukavat, ne on myös super kevyet, joten tuntuu että jalassa ei edes olisi mitään.

Itäkeskuksesta lähti tänään mukaan myös toiset, hieman sporttisemmat ja hieman lämpimämmät, kengät syksyyn. Talvikenkinä mulla on saman tyyliset Haltin kengät ja halusin syksksi saman tyyliset rennot kengät, ettei ainoat vaihtoehdot oo siistit nilkkurit ja kumisaappaat. Aina toki on vaihtoehtona Converset, mutta eihän niitä viitsi sateisella kelillä pitää..

Haltin kenkäni ovat keltaiset, joten olin päättänyt että syksyksi tulevien on oltava joko valkoiset tai mustat. Mustat voitti, sillä valkoisia olisi sitten työläämpi pitää puhtaina ja siisteinä. Nämä on myös sisältä kevyesti vuorattu, eli menee vielä sillonkin kun on jo hieman viileämmät kelit. Näissäkin on super pehmeä vuori, joten kenkien laittaminen oli yhtä lystiä.
Täytyisi vielä metsästää syksyksi rennompi takki, kunhan jostain vain löytyisi sellainen mikä mielllyttää omaa silmää ja olisi tarpeaksi pientä kokoakin..
Nyt on kuitenin valmis kävelemään syksyyn, sillä kengät kävelyyn ja varpaiden kuivana pitämiseen löytyy!

Muuttaminen on muuten harvinaisen vaikeata puuhaa, tai pakkaamisestahan mä vasta voin puhua, lauantain jälkeen sitten kokemuksia itse muuttamisesta. Rankkaa tämä kyllä on joka tapauksessa, muuta en voi sanoa!

Kuka? Miten? Missä?

Kuka minä sitten oikeastaan olen? 

Sanoin eilen että teen tämän tyyppisen postauksen teille, jotta ihmiset tietävät ketä seuraavat nykyään, niin vanhat kuin uudet. 

Olen siis tosiaan Virossa syntynyt nuori naisen alku, joka on 9 vuotta sitten muuttanut Helsinkiin. Nyt on sitten aika 1.10 jättää Helsinki ja siirtyä rajan toiselle puolelle - Vantaalle. Täytin juuri 14.9 19 vuotta. Opiskelen aikuislukiossa ja työskentelen samalla, firmaa en san kummemin tänne tule mainitsemaan.
Rakastan muotia, kauneutta ja kaikkea siihen liittyvää. Tatuoinnit on myös erittäin lähellä sydäntä, itseltäni löytyy tällä hetkellä kolme ja juuri 30.9 ollaan menossa hakemaan neljättä! Rakennekynnet on yksi mun isoista intohimoista myös, ollut jo hetken. Mitä terävemmät ja pidemmät, sen parempi!

Mun elämään kuuluu vahvasti mun perhe ja ystävät. Mulla on myös maailman upein kummityttö, kohta puolitoistavuotias. Hänen läsnäolo on mun elämässä ihan ehdottomasti ykkösujuttu! Toki koko perhe ja ystävät on mulle todella tärkeitä.

Kohta pääsen toivottavasti myös takaisin harrastuksen pariin ja myös valokuvaamaan ammattilaisen ohjeistuksella - toivotaan parasta! Valokuvata oon tykännyt vuodesta 2011, samoin oon tykännyt myös kirjottaa jo vuodesta 2012. Blogi onkin pyörinyt vähemmän ja enemmän kuvioissa jo siitä asti, tästä syystä blogilla on myös tälläinen nimi ja osoite - en ole koskaan vaihtanut. Olisikohan se ehkä paikallaan?

SHOPPAILU.. Mun pahin intohimo ja pahe. Tosin olen myös vuoden aikana yrittänyt uusia mun vaatekaappia toden teolla, joten pois myytyä on tullut vaatteita myös urakalla. Nyt kun on muutto käsillä, ostokset on tosin keskittynyt tuohon asunnon sisustukseen. Muuton ollessa ohi, olisi hetkeksi osattava lopettaa shoppailu hetkeksi. Ei välttämättä lopetettava kokoinaan, mutta ainakin vähennettävä todella suuresti!

Nyt varmaan jotenkuten oleellisimat asiat on kerrottu, niin ehkä tästä nyt päästään vauhtiin pikkuhiljaa! Ainakin tiedän jo pari tulevaa postausta mitä aion teille tehdä, mm. Justin Bieberin keikasta ja mun ostoksista, alku viikosta saakin ehkä tehdä jo jonkun sortin alustavan asuntopostauksen!
Mua voi seurata myös somessa, instagramista löydät minut nimellä adriannetome ja snapchatissa löydät minut nimellä adeee1. Snäppi on todella kovassa käytössä päivittäin, joten sieltä voi seurata mun elämää tarkemmin! 

I'm back!

It's been a while..

Olen tässä hetken aikana pohdiskellut tämän blogin uudestaan henkiin herättämistä. Aina asiaan on kuitenkin ilmennyt yhtä sun toista, jonka takia olen ajatellut et mitä turhaan. Tulee niitä " entä jos mulla ei oo asiaa " tai " entä jos mulla ei ole aikaa " tai " entä jos motivaatio katoaa ". Joka tapauksessa tässä nyt kirjottelen, joten saa nähä tuleeko tästä sitten mitään, toivottavasti tulee.
Elämä on viimisen melkein vuoden aikana tuonut niin paljon asioita eteeni että ihan aina niitä kaikkia ei osaa edes käsitellä. Tämä on yksi suuri syy myös siihen miksi haluan alkaa kirjoittelemaan taas, haluan jakaa ajatuksiani ja arkeani - jotta itsekin pysyn kärryllä.
Sitten viime kerran on muuttunut hiusväri, koulutilanne, suhteet ja lauantaina muuttuu myös asuinkunta ja osoite! Olen tosiaan siis muuttamassa Vantaalle, ihan ensimmäiseen omaan kotiin. Muutosta johtuen viiminen kuukausi on ollut yhtä häslinkiä ja viimeisen viikon ajan hermot, häslinki ja kiire on vaan kiristinyt entisestään.
Kaikelta viime ajalta on todella vaikeaa lähteä kertomaan kuulumisia, joten lisäilen alle kuvia ja niiden mukaa pientä kerrottavaa :)

 

Toteutin kesällä jotain, mitä en olisi koskaan uskonut tekeväni. KÄVIN HYPPÄÄMÄSSÄ LASKUVARJOHYPYN! Ai että - menisin koska tahansa hyppäämään uudestaan, jos se ei vain vaatisi niin hirvittävää summaa. Kokemus oli ihan mieletön, vaikka korkeita paikkoja kammoankin todella pahasti.. 

Olin tänä vuonna heinäkuussa toistamiseen myös Bulgariassaa, Kultahietikolla. Paikka oli edellleen yhtä mahtava, ellei mahtavempi. Toki kokemus itsessään jo muutenkin oli täysin erilainen verrattuna viime vuoteen. Huippu viikko oli kaikesta huolimatta ja lähtisin edelleen millon tahansa uudestaan! 

Ja mites muutenkaan kun että WEEKEND FESTIVAL! Weekendit oli mun neljännet, hieman erilaisemmat kun viime vuosina, mutta huiput. Tapasin ihania ihmisiä ja pidin hauskaa ystävien kanssa. Tuli tanssittua, laulettua, hypittyä, huudettua, nautiskeltu ja fiilistelty. Oiskohan seuraavaks sit Viron weekendeille lähtö? 

 

Anteeksi huonosta kuvasta, mutta yhtäkään hyvä laatuista, jossa naamoja ei näkyisi, ei löytynyt. Olin koko elokuun perhepäivähoitajan sijaisena ja ohhoh, pakko myöntää että yksi opettavimmista mun kolkemuksista. 2 vuotiaiden uhmisten kanssa on tekemistä, ja paljon! En kuitenkaan kuvailisi työkokemustani millään tapaa rankaksi tai liian vaikeaksi, oli päiviä jolloin kylläkin mietin että miten joku voi tehdä tuota työtä jatkuvasti. Mukavaa puuhaa se siitä huolimatta oli! 

Koulun penkille palaminen on lähtenyt käyntiin suht huonosti, mutta syksyn kirjoitukset on hoidettu ja ensi jaksoon uudella innolla! Saa nähä miten asiat lähtee rullaamaan ja miten jatkossa asiat tulee menemään, mutta se nähdäänkin vasta sitten jatkossa.. 

Mulla on tulossa niin paljon mukavia juttuja että en edes malta odottaa! Perjantaina olen menossa hakemaan tatuointia, saan avaimet ja tosiaan lauantaina muuttokin. Pian pitäisi olla myös kivoja reissuja tulossa, joita odotan kovasti. Myös koulu, valmistuminen ja kaikki sen ympärillä pyörivä tuo tällä hetkellä paljon innostusta ja uusia juttuja elämään. Se että pian saa myös treenata, lisää vaan entistä enemmän odotusta, iloa ja jännitystä arkeen!

Olen myös viimeisen parin kuukauden aikana tavannut todella paljon uusia ja mielenkiintoisia ihmisiä, jotka on moni tavalla tai toisella vaikuttanut hurjasti mun elämään ja ajatuksiin. Tuun varmasti myös kertomaan kaikesta yllämainitusta lisää, kunhan tästä päästään liikkeelle. Teen myös seuraavaksi pienen ns. esittely-postauksen, jotta ihmiset jotka mun blogiin eksyy ensimmäistä kertaa tämän postauksen myötä, tietävät mistä ja kenestä on oikein kyse! 

 Koitan myös tässä pakkaus ja muuttohulinassa saada aikaiseksi postausta, mutta jos ei onnistu niin palailen sitten viimeistään sunnuntaina tai maanantaina kertomaan muutto fiiliksiä! 

Toivottavasti mun paluu ilahduttaa edes yhtä tai kahta!