RISTIÄISET + NIMEN PALJASTUS

Ristiäisistä on pian kulunut kuukausi ja moni on minulta jo instagramin puolella kerennyt kyselemään, että aionko julkaista nimeä. Alkuunhan mietin pitkään, että julkaisenko sitä edes someen, mutta nyt totesin, että voin antaa sen pienen palan.

Etsittiin hyvää nimeä pitkään ja musta tuntui yhdessä vaiheessa, että meidän poika jää ilman nimeä. M:lle olisi käynyt kyllä useampi nimi, mutta omaan mieleeni ei tuntunut oikein mikään olevan.

Nimen kriteereinä oli seuraavat:

1. Ei ole perus suomalainen eikä perus virolainen nimi
   
2. On kuitenkin äännettävissä sekä suomeksi että viroksi ja mielellään myös englanniksi
3. Harvinaisuus

Jokaisesta löytyi aina joku vika, joko se oli jo jollain tutulla tai se oli liian yleinen tai se ei vaan sointunut kumpaankin kieleen tms.

Selattiin netissä nimiä kuukausia ja siihen kului kyllä monta tuntia. Loppujen lopuksi meillä taisi olla ehkä 6 vai 7 vaihtoehtoa kirjattuna paperille, jota pyöritettiin. Osa ei ollut niin järin kivoja edes, mutta kirjattiin ne silti, jotta olisi edes jotain vaihtoehtoja.

Ensimmäistä kertaa sanoessani M:lle tämän kyseisen nimen, oli reaktio todella tuomitseva ja vastaukseksi sain vain, että kuka ihme antaa lapsellensa tuollaisen nimen. Tässä kohtaa sitten oikeastaan jo itse unohdin koko nimen, vaikka se meillä ylhäällä olikin. Sen jälkeen tulikin hetki, jolloin ei paljoakaan nimistä keskusteltu edes, eihän meillä edes olisi kiire, kun laskettuun aikaankin oli reilu kuukausi vielä. Yhtäkkiä sitä aikaa ei enää ollutkaan, kun Mini päätti saapua maailmaan kuukauden etuajassa. Siinä vaiheessa, kun poika oli syntynyt, oli M:lle jo ilmeisesti selvää, että tämä se nimi on. Päästyämme sairaalasta kotiin hän kutsui poikaamme aina sillä nimellä, jonka jälkeen katsoi aina minuun, nähdäkseen minun reaktion. Silloin sitä sitten aloin itsekin uudestaan kyseistä nimeä pohtimaan ja vaikka se oli ollut mun lemppari kaikista, niin sitä alkoi yhtäkkiä epäilemään, että onko se nyt tarpeeksi hyvä ja sopiiko Minille jne..

Vietiin nimipaperit lähimmän toimiston postilaatikkoon, jonka jälkeen tuli paniikki siitä, että olihan sitä kirjoittanut tarpeeksi selkeästi, että siitä saa selvää ja tulee oikea nimi.

Kolme päivää tämän jälkeen nimi vahvistettiin, nimi oli täysin oikein ja se nimi on..

Remi Henrik

Tämän kauniin nimen Mini sai ollessaan kuukauden ikäinen. Nyt reilu kaksi kuukautta myöhemmin ei osaisi enää nimeksi mitään muuta ajatellakaan. Nimi on juuri täydellinen meidän pienelle vekkulille. Meillä nimi ei ollut missään vaiheessa salaisuutena, vaan se kerrottiin heti, kun se oli päätetty.

Itselleni kaste ja ristiäiset ovat siinä mielessä vieraita juttuja, että Virossa lapsia ei kasteta, kun emme kuulu kirkkoon. Minut on kuitenkin kastettu Suomessa, sillä kaverini puhuivat minut mukaan riparille, joten sain kasteen ennen konfirmaatiota. Olen myös ollut muutamissa ristiäisissä, joten kaava oli kuitenkin tuttu. Itselleni kasteella ei siis oikeastaan ole varsinaisesti merkitystä ja poika kastettiin todennäköisesti suurimmaksi osaksi vain siksi, että näin nyt yleensä Suomessa tehdään.

Kastejuhla oli kuitenkin todella onnistunut ja päivä oli aivan ihana! Paikalla oli meille tärkeät ihmiset, jotka välittävät pojastamme suuresti. Tilaisuus itsessään oli myös todella kaunis ja en voi kieltää, että oma lempiosuuteni oli E:n laulu ♥

Remi sai juhlan myötä neljä todella ihanaa ja hommaan juuri täydellistä kummia. Oli myös ihan mieletöntä huomata, miten paljon välittäviä ihmisiä Remin elämässä on valittujen kummien lisäksi. Paikalla oli ensin vain perhettämme, jonka jälkeen paikalle tuli vielä kourallinen läheisiä ystäviämme juhlimaan sekä syömään kanssamme. Päivän mittaan oli tarjolla niin monta eri syliä, että ihmiset melkein jonottivat ja itse ei kyllä oikein edes nähnyt poikaansa koko päivänä :D

Ristiäiskuvista vastasi meidän oma perhekuvaaja Karoliina ja täytyy sanoa, että se oli yksi parhaista päätöksistä ristiäisiin liittyen, sillä meidän ei tarvinnut miettiä hetkeäkään itse sitä, että onko tästä tai tosta otettu kuva muistoksi. Se oli vapauttavaa, sillä pystyi itse keskittymään 100% vain juhliin. Suosittelen kyllä lämpimästi jokaiselle tällaista!

Ja se kuva oli kaunis,
Oi ihme suorastaan.
Muodon jumalaisen sait.
Kuvan viereen hän merkkas ettei suhun,
Päde kuolevaisten lait ♥