Siitä on pitkä aika, kun olen viimeksi avannut bloggerin. Viime postauksestakin on yli puoli vuotta. Blogin kirjoittaminen jäi monesta syystä, mutta suurimpina syinä olivat varmasti ajanpuute sekä se, että en ollut ihan varma mitä ja miten haluaisin blogini kanssa jatkaa. En oikein tiennyt mihin haluaisin vetää rajan sen suhteen, mitä kerron ja mitä en. Tämä koski tosin myös muita sosiaalisia medioita.
Kirjoittamista on kuitenkin tullut kova ikävä ja sitä kanssakäymistä, mitä blogin myötä aina tuli. Instagramia toki voi päivittää ja sinne kertoa asioita, mutta ei se ole sama asia, kun tällä tavoin asioiden sanoittaminen. Täällä on mahdollisuus avata ajatuksia huomattavasti laajemmin. Toki aikaa en ole saanut elämääni yhtään sen enempää, kuin samat 24 h vuorokaudessa ja edelleen opiskelen sekä olen kotona Remin kanssa, mutta haluan silti antaa tälle uudestaan mahdollisuuden. Olen viime aikoina löytänyt uudella tavalla motivaatiota sekä jaksamista myös instagramin suhteen, joten jos se toimis täälläkin.
Remi on kahden viikon päästä 11 kuukauden ikäinen, joten hänen suhteen moni asia on muuttunut tässä kuudessa kuukaudessa. Viimeinen postaukseni olikin juuri Remistä, kun hän täytti 4 kuukautta ja silloin kirjoitin, että Remi tuntuu niin isolta.. Noh, mites nyt suu pannaan? :D
Remi on n. 12,5kg ja 77cm tällä hetkellä. Hän nousi seisomaan joulukuussa 7 kuukauden iässä ja oppi konttaamaan lähemmäs 9 kuukauden iässä. Aika pian sen jälkeen opittiin myös liikkumaan tukea vasten, joten nyt odotetaan enää milloin lähdetään täysillä kävelemään. Hän kulkee ympäri taloa hokien "EIEI" ja on jatkuvasti tutkimassa kaikkea. Joulun jälkeen aloitettiin myös pottailu ja tällä hetkellä hän käy useamman kerran päivässä potalla ja tekee sinne aina pissat. Remi on vaihdellut kaksiin päiväuniin siirtyessä rytmiänsä lukuisia kertoja, milloin yhteen ja milloin toiseen suuntaan. Tällä hetkellä hän kuitenkin nukkuu yöunet 19-7 ja päiväunta 1h ja 1h eli medium-medium tyylillä. Remin ruokailu on välillä ollut aikamoista hulabaloota, mutta juuri tällä viikolla se on vihdoin rauhoittunut. Sormiruokailu on hänen mielestään tyhmää ja hän ei ruokiin omilla sormillansa koske. Maitoa menee edelleen mieletön määrä, jonka vuoksi olenkin miettinyt, miten meidän soijamaitoon siirtyminen mahtaa sujua, kun korvattava määrä on melko iso. Maitotuotteiden maistelukin ollaan jo aloitettu, mutta Remi suosii tällä hetkellä pääasiassa soijapohjaisia tuotteita, varmaan miedomman maun vuoksi.
Minulla on edelleen opinnot meneillään, mutta onneksi alkaa olemaan jo loppusuoralla, kursseja ei ole enää juurikaan jäljellä ja suurin osa niistä mitä on, jää kesäopinnoiksi. Kesän lopussa täytyisi suorittaa vielä työharjoittelu, jonka jälkeen olisin valmis merkonomi. Opintoni tai siihen liittyvät haaveeni eivät kuitenkaan lopu tähän. Enhän mä oikeastaan merkonomin tutkinnosta sen kummemmin edes haaveillut, aloitin sen tylsyyttäni ja koin sen olevan hyvä lisä, kun myynti ja asiakaspalvelu ovat minulle jo kuitenkin tuttuja työelämästä. Opiskeluhaaveeni ovat kuitenkin ammattikorkeakoulun suunnalla ja tähtäimessä on hakea kouluun ensi keväällä.
Treenit ovat pysähtyneet taas, vaikka juuri tammikuussa pääsin niiden kanssa vauhtiin. Pääsin lopulta helmikuussa tutkituttamaan silmäni uudestaan, jota oli jo marraskuussa tutkittu. Lopputulos oli leikkaus sekä pitkä vuodelepo ja liikuntakielto. Kyseessä oli verkkokalvon irtauma.
Korona taas on tuonut lisähaasteet häiden suunnitteluun, tilanne on epävarma ja ollaan juhlatilan vuoksi pattitilanteessa. Oltiin jo siirtämässä juhlia, kunnes tuli tieto, että se aiheuttaisi juhlatilan osalta lisäkuluja 700€ ja lopulta kaikkineen yhden viikonlopun vuokra olisi meille 2300€, sillä peruuttaessa tällä hetkellä rahoja ei palauteta. Siirto on veloitukseton vain, mikäli elokuulle olisi rajoitukset.
Niin ja muutettiinkin tässä välissä, eri paikkakunnalle ja eri maakuntaan. Ostettiin omakotitalo, jota ollaan tässä kunnostettu hiljalleen. Isoimmat jutut ovat tulossa, kunhan kevät sieltä saapuisi ja lumet sulaisivat. Nimittäin pihalla on laitettavaa ja melko paljon.
Täytyy lähteä purkaamaan aiheita pikkuhiljaa omiin postauksiinsa, mutta tässä meidän puoli vuotta tiivistettynä. Näin takaisin katsoessa oli kiva huomata, että nämä 6 kuukautta ovat oikeastaan olleet erittäin mieluisat, joten toivottavasti myös tulevat 6 kuukautta on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti