Kuukausi sitten elämäni muuttui hieman erilaiseksi, kun mitä se oli ollut tähän asti. Ei merkittävästi, ei muutoksia arkeen, mutta elämäni muuttui paljonkin ♥
Kyseessä oli 22.9 sunnuntai, joka ei tosin alkanut yhtään niin positiivisissa merkeissä, mitä loppu päivä meni. Kävelin noin viiden portaan portaikkoa alas ja viimeisellä portaalla onnistuin astumaan niin epäonnisesti, että nyrjäytin nilkkani - pahasti. Nilkka vaivaa edelleen ja olen harkinnutkin, jos sitä lähtis näyttämään uusiksi, sillä turvotusta on ollut nyt jo kuukauden ajan. M kävi hakemassa mulle K-kaupan pakkasesta babyporkkana pussin, jotta nilkka hieman helpottaisi, sillä olin päättänyt, että Linnanmäelle mennään, vaikka pää kainalossa.
22.9 musta tuli Linnanmäellä maailman onnellisin nainen. Sain IIK-hattaran sekä aivan mielettömän ihanan sormuksen koristelemaan nimetöntäni. Kyllä siinä oltiin yhtä hymyä ja nilkan lisäksi alkoi sattumaan myös kasvojen lihaksiin.
MIELETÖNTÄ!
En voi vieläkään uskoa,
että mulle kävi jotain näin ihanaa sekä kaunista. Toisena lempparina
tuli ehdottomasti läheisteni reaktiot asiaan, niistä tuli vielä
paremmalle tuulelle ja alkoi hymyilyttämään vielä enemmän. Tuntui ihan
parhaalta, että ihmiset olivat näin onnellisia puolestani.
Kukapa nainen ei unelmoisi kihloista, häistä ja kaikesta mikä siihen liittyy? Minä ainakin olen haaveillut niin kauan, kun vain muistan. Me oltiin vitsailtu aiheesta paljon ja puhuttu siitä muuten vaan, mutta olin itse sanonut, että ei kai kihlat enää tämän vuoden puolelle edes mahdu. No mahtui! Olin aika yllättynyt, sillä tosissaan en olisi uskonut näin tapahtuvan, vaikka siitä paljon vitsiä keskenään heitettiinkin. Herra yllätti minut siis täysin tämän asian kanssa, mutta täydellisen iloinen yllätys tämä olikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti